REACH-lupamenettely sääntelee riskejä, joita syntyy erityistä huolta aiheuttavista aineista ja niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön sekä edistää soveltuvien vaihtoehtojen löytämistä. Lupamenettely on pakollinen liitteessä XVI mainittujen aineiden tuomiseen markkinoille tai käyttöön joko sellaisenaan, seoksen osana tai esineessä.

Aineiden tunnistaminen

REACH-lupamenettelyprosessi alkaa erityistä huolta sisäisten ominaisuuksiensa 1 perusteella aiheuttavien aineiden tunnistamisella. Kemikaalivirasto valmistelee jokaisesta tällaisesta aineesta liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston, julkaisee ilmoituksen aineen tunnistamisesta mahdollisesti liitteeseen XVI liitettäväksi, ja rekisteröi aineen kandidaattiaineiden luetteloon. Kemikaalivirasto lähettää sitten Euroopan komissiolle suosituksen PBT2 tai vPvB3 -ominaisuuksia sisältävien aineiden laajan käytön tai korkeiden määrien sisällyttämisestä luetteloon. Lopuksi komissio päättää liitetäänkö kandidaattiaine liitteeseen XIV, t.s. lupamenettelyn alaisiin aineisiin.

Liitteen XIV sisältö

Liite XIV on taulukko, jossa on aineen tunnistetiedot, luetteloon sisällyttämiseen johtaneet sisäiset ominaisuudet ja siirtymäjärjestelyt. Joitakin käyttöjä tai käyttöluokkia voidaan myös todeta poikkeuksiksi lupamenettelyvaatimuksesta. Liitteessä XVI voidaan lopuksi mainita joidenkin käyttöjen tarkastelujaksot.

Lupien hakeminen ja myöntäminen

Lupamenettelyyn kuuluvien aineiden luetteloon (liite XIV) sisältyvien aineiden markkinoille tuomiseksi tai käyttämiseksi valmistajien, maahantuojien tai jatkokäyttäjien tulee tehdä kemikaalivirastolle lupahakemus, jossa määritetään kysymyksessä oleva käyttö ja joka sisältää kemikaaliturvallisuusraportin ja vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia riskejä koskevan analyysin. Jokaisesta hakemuksesta peritään lisäksi maksu.

Riskienarviointikomitea ja sosio-ekonomisen arvioinnin komitea käsittelevät hakemukset ja valmistelevat niistä alustavat lausunnot. Kemikaalivirasto lähettää lopulliset lausuntonsa komissiolle, jäsenvaltioille ja hakijalle. Lopuksi komissio päättää myönnetäänkö lupa.

Lupa myönnetään vain, jos hakija voi osoittaa, että aineen käytöstä terveydelle ja ympäristölle aiheutuva riski on hallittu asianmukaisesti, tai jos sosioekonomiset edut painavat enemmän kuin riskit, eikä soveltuvia vaihtoehtoja ole. Luvassa määritellään erikseen henkilö(t), joille lupa on annettu, aineen tunnistetiedot, luvan saanut käyttö/käytöt ja muut mahdolliset olosuhteet. Jokaisella luvalla on viitenumero, joka luvanhaltijan tai jatkokäyttäjän tulee laittaa aineen tai valmisteen etikettiin ennen markkinoille tuomista. Jokaisen lupamenettelyn alaisen aineen jatkokäyttäjän (katso käyttökelpoiset aineet) tulee tehdä ilmoitus kemikaalivirastolle, joka pitää päivitettyä rekisteriä lupamenettelyn alaisten aineiden jatkokäyttäjistä.

1. Artikla 57 mukaisesti erityistä huolta aiheuttavat tuotteet ovat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita, PBT-aineita tai vPvB-aineita (liitteen XIII kriteerien mukaisesti tai tapauskohtaisesti arvioituina) ja hormonaaliset haitta-aineet.
2. PBT: hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen.
3. vPvB: erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä.